Pääsiäinen kuvina ja yksi nolo tunnustus | Easter

/As it happened, the little one got sick just when Easter vacation started. But it actually didn't matter. On the contrary, it took all the pressure off from all expectations on what one should be doing on a holiday. We have mostly been laying around the house in our pajamas, sleeping late, playing and eating a whole lot of everything good. What a perfect holiday/

Pääsiäinen alkaa olla viimeillä hetkillään, ja aamulla pitäisi yrittää kammeta itsensä ylös kukonlaulun aikaan. Jamppa on tosiaan jo tomera viisivuotias, joka usein näin viikonloppu- tai loma-aamuisin antaa minun koisia pitkään miehenpuolen lähdettyä töihin, ja napsauttaa oma-aloitteisesti aamun lastenohjelmat pyörimään. Niin sitä ollaan kohta neljä aamua nukuttu univelkoja vähemmäksi ja kömmitty sängystä vasta puoli yhdeksän aikoihin. Tällaista herkkua en uskonut Jampan taaperovuosina pääseväni enää koskaan maistamaan, mutta niin se vaan tämäkin aika koitti.

Meidän pääsiäinen on mennyt mitä parhaimmissa merkeissä muutenkin kuin nukkumisen osalta. Kuten eilisessä postauksessa kerroinkin, Jamppa otti ja sairastui flunssaan heti loman alettua, mutta koska pääsiäiselle ei muutenkaan olisi ollut kummempia suunnitelmia, ei pieni nuha ole päässyt häiritsemään. Lähinnä se poisti kaikki turhat paineet siitä, mitä sitä muka kuvitellusti pitäisi olla tekemässä pääsiäispyhinä. Sen sijaan, että olisimme lähteneet hyytävään viimaan puistoon palelemaan tai tungeksimaan pääsiäiskokon ääreen, olemme vanuneet pyjamat päällä kaksistaan kotona sisällä herkutellen, pelaillen ja hölmöillen keskenämme. Niin, ja ehdimmehän me myös piipahtaa elokuvissa. Vaikka ennen lapsen saamista en voinut uskoa päätyväni vielä joskus lastenelokuvanäytöksiin, on niitä nyt jo takana monta. Baby Boss oli erittäin viihdyttävä. Thumbs up.

Hyvä puoli laiskoissa loma-aamuissa on ollut myös se, että aamiaiseen on tullut panostettua, ja jokaisena aamuna olen huristellut itselleni vihersmoothiekulhollisen.

Koska miehenpuoli on tehnyt töitä koko pääsiäisen, on myös koti pysytellyt pääosin kuosissa, ja ikuisena sohvatyynyjen järjestelijänä sieluni ja mieleni kun tunnetusti lepää ja lomailee vasta kun paikat on ojossa. Mikä siinä onkin, että miesten ei tarvitse kuin astua sisään taloon niin johan on joka paikka rempallaan, Sukkia siellä ja paitoja täällä, kaapin ovet retkottaa auki ja tuoli jää aina siihen keskelle lattiaa kun pöydän äärestä noustaan...?

Ja tässä taas osoitus kuvanrajaamisen merkityksestä. Siinä missä seesteinen olohuonesilmäys siellä, siinä pieni mies ja pleikkapeli täällä...

Välillä on ehtinyt lukemaankin. Minulla on tällä hetkellä päällä systeemi, jossa luen yhtäaikaa aina jotain chick lit-hömppää, mutta samalla kesken on koko ajan myös joku hyvinvointiteos. Tämä kirja on aivan ihana, suosittelen lämpimästi kaikille!

Meillä ei harrasteta perinteisiä pääsiäisruokia. Lampaan sijaan pöydästä löytyi tacoja, ja jälkiruokana mämmin sijaan oli proteiinisuklaavanukasta.

Ja sitten seuraa sarjassamme noloja tunnustuksia. Minä olen pitkään vastustanut ajatusta useamman suoratoistopalvelun tilaamisesta, ja vakuutellut iselleni, että Netflix saa luvan riittää. Mutta tämähän oli siis ennenkuin bongasin Ruutu.Fi-palvelusta kaikkien hömppäsarjojen kruunattoman kuninkaan. Niinpä olen iltaisin Jampan nukahdettua kaivautunut sänkyyn iPad kainalossa, asentanut aivot off-asentoon, ja antaunut täysin tämän äärimmäisen viihdyttävän sarjan vietäväksi. Sarja lienee tuttu ainakin Amerikan Bachelor ja Bachelorette-sarjoja seuranneille. Kyseessä on nimittäin Bachelor Pad, joka on siis vihdoin katsottavissa myös meillä. Yay!

Ihanaa paluuta arkeen kaikille!