Kokemuksia Mindfulness-kurssista | Mindfulness Based Stress Reduction

/My eight weeks long Mindfulness course is now over. Was it worth the time and money? Absolutely./

Mindfulness. Kurssi. Kokemuksia. Näillä sanoilla yritin hartaasti googlailla tuloksia viime vuoden lopulla, kun silmiini sattui aivan vahingossa paikallisen kansalaisopiston kurssi. Liekö vika tiedonhakutaidoissani, mutta juuri mitään en löytänyt. Koska kurssi oli kuitenkin hinnaltaan perinteiseen kansalaisopistotyyliin mielestäni melko edullinen (80 euroa), päätin ottaa riskin ja ilmottautua mukaan. Kuten syksyllä kirjoittelin, on viimeinen vuosi elämässä ollut monella tavalla melko kivikkoista matkaa, ja vaikka syksyn Balanssivalmennus-verkkovalmennuksessa olinkin jo saanut paljon hyviä työkaluja työstää näitä karikoita, tarvitsin mielestäni niitä vielä lisää.

Perinteiset Mindfulness-kurssit ovat opettajamme mukaan kahdeksanviikkoisia, ja päättyvät usein päivän mittaiseen hiljaisuuden retriittiin. Meidän kurssimme oli pidennetty versio, ja kurssi alkoi tammikuun alussa, ja kesti huhtikuun loppuun saakka. Jokaisella tapaamiskerralla teimme käytännön Mindfulness-, eli Tietoisen hyväksyvän läsnäolon-harjoituksia, mutta lisäksi kurssiin kuului teoriataustaa ja keskusteluja. Opettajan lisäksi jokaisella halukkaalla oli mahdollisuus puhua, joko esittää kysymyksiä tai sanoittaa harjoitusten pintaannostamia tunteita ja kokemuksia. Kenenkään ei kuitenkaan ollut pakko puhua, joten mukaan uskaltaa lähteä ujompikin ihminen. Omaksi yllätyksekseni kurssilla oli mukana myös useampi mies, jotka myös sinnikkäästi jatkoivat kurssin loppuun saakka muutaman muun jäsenen jättäydyttyä kurssin edetessä pois matkasta. 

Kurssilla keskusteltiin MBSR:n (Mindfulness Based Stress Reduction) historiasta, ja kuinka me kaikki voimme soveltaa sitä jokapäiväisessä elämässämme. Kurssin edetessä tärkeimmäksi opiksi kävi se, että aivan kuin vaikkapa lihaskuntoharjoittelussa, myös mielen taitojen harjoittelussa säännöllisyys on kaiken avain. Voidakseen oppia ajattelemaan uudella tavalla, pitää harjoituksia tehdä mielellään päivittäin ja vähintään 10-20 minuutin ajan kerrallaan. Harjoittamisen myötä keskittyminen hetkeen käy koko ajan helpommaksi ja helpommaksi, kun treenaamalla uusia ajattelumalleja hermoimpulssit alkavat löytää uusia reittejä hermoverkossa ja toiston myötä nämä uudet mallit alkavat vakiintua. Vaikka joskus saattaisi siis tuntua, että minusta ei ikinä olisi tuollaiseen, ei ikinä kannata sanoa ei ikinä, koska mieltään voi siis treenata aivan samoin kuin lihaksiaankin.

Mindfulnessin harjoittaminen ei kuitenkaan ole välttämättä mitään kepeää mietiskelyä, niinkuin joku saattaa kuvitella. Mitä pidemmälle harjoituksissaan etenee, sitä syvemmälle ihminen matkaa omaan itseensä. Sisältä saattaa alkaa kummuta ajatuksia ja kokemuksia, jotka itse on itseensä syvälle haudannut, kun ei ole halunnut tai voinut asioita aiemmin käsitellä. Vaikeaa on myös hyväksyä tietoisuus siitä, kuinka kaiken kokemuksemme takana olemme vain me itse. Et voi syyttää ketään muuta onnettomuudestasi tai tuntemuksistasi, sillä viime kädessä vain sinä itse voit omiin tuntemuksiisi vaikuttaa. Minä sainkin useaa kertaan kurssin aikana käydä opettajamme kanssa keskustelua siitä, kuinka harjoittamisen ei aina välttämättä ole tarkoituskaan tuntua mukavalta. Välillä on vaan voitava hyväksyä se, kuinka jonkin asian ajatteleminen tai tekeminen tuntuu hankalalta, inhottavalta tai vastenmieliseltä, ja kysyttävä lopulta itseltään, voinko minä hyväksyä nämä tunteet, voinko päästää niistä irti, tai voinko vain antaa niiden olla.

Mindfulnessin eräs oppi-isä Jon Kabatt-Zinn onkin määritellyt tämän asian loistavasti:

"Hyväksyvä tietoinen läsnäolo ei ole herkkähermoisia varten. 

Tulet kohtaamaan itsesi, et ketään muuta. Sen aidon itsesi, ketä olet ehkä onnistunut pakenemaan vuosikymmenten ajan."

Jos kuitenkin olet valmis kohtaamaan itsesi, suosittelen lämpimästi kurssia. Kursseja järjestetään eri puolilla Suomea, mutta ennen ilmottautumista kannattaa varmistaa opettajan koulutustausta. Mindfulness-ohjaajan nimike kun ei ole suojattu millään tavalla, ja titteliä saatetaan käyttää helposti harhaanjohtavin perustein. Itse jatkan harjoittamista, ja itseni kohtaamista edelleen lähes päivittäin, ja voin kertoa, että edelleenkään se ei ole helppoa. Matka on kuitenkin jo nyt osoittanut tarpeellisuutensa, ja käytän kurssin oppeja päivittäin elämässäni. 

Lämpimiä terveisiä vaan Helille, jos päädyt kokemuksiani lueskelemaan!